MUOTOILUN RIEMU
Puhuessamme suomalaisesta muotoilusta nostamme edelleen esiin nimet Aalto, Tapiovaara ja Franck – vain muutamia mainitakseni. Luonnollisesti nämä mestarit ansaitsevat ihailumme, mutta nyt on selvästi tullut aika vaihtaa sinivalkoisen muotoilun narratiivia. Liekö 60-luvun legendojen perintö ollut liian suuri, koska olemme yrittäneet täyttää sitä tarpeettoman vakavasti. Kaipaan tämän päivän muotoiluumme enemmän rohkeutta, itsevarmuutta ja iloa.
Muutamia poikkeuksia on toki ollut aina, kuten vaikkapa Aarnio ja Kukkapuro aikanaan, mutta he ovatkin luottaneet itseensä ja tehneet rohkeasti omaa juttuaan – vahvasti ilon kautta. Aikalaiset varmasti virnuilivat Aarniolle Pallo-tuolista ja Kukkapurolle Karusellista, mutta ne erottuivat tuhansista muista, eivätkä mielettömien muotojen isät lainkaan piitanneet naureskeluista. Omannäköisyys ja uniikkius olivat päämääriä itsessään. Kopioimalla ja tutunnäköistä toistamalla ei muotoiluhistoriaa tehdä.
Funktionaalinen ja tosikkomainen muotoilu tummanpuhuvine väreineen sai postmodernismista väkevän vihollisen 80-luvulla. Se yhdisti häpeilemättä eri tyylisuuntauksia eikä funktionaalisuudesta ollut tietoakaan. Postmodernismin kehto oli Italia, ja sen ehkä tunnistettavin ilmentymä oli Ettore Sottsassin Memphis Kollektiivi. Memphis pyrki hauskuuteen sekä haastamaan ja jopa kieltämään perinteisen maun. Sen ainoana sääntönä olit säännöttömyys.
Uskon muotoilun narratiivin muuttamiseen juuri nyt, kun olemme sangen lyhyessä ajassa saaneet nähdä alallamme selvää vapautumista. Yhtäkkiä 80-luvun italialainen riemukas muotoilu on alkanutkin näyttämään kiinnostavalta. Miksi muotoilun pitäisi olla niin haudanvakavaa, eikö elämästä tulisi vähän kepeämpää, kun itsensä voisi ympäröidä hymyn huulille tuovilla kalusteilla? Ne voivat silti olla funktionaalisia, ja niiden pitääkin olla, siinä olen italialaisten kanssa eri linjoilla. Sohvan pitää olla hyvä istua, jotta siitä voi nauttia, mutta sen täytyy totta vie myös olla kaunis.
On helppo sanoa, että 2020-luku ei ole erityisesti vakuuttanut. Tuuletin on ollut sontaa täynnä. On siis aika jättää ankeudelle hyvästit. Muotoilu voi tässä auttaa, kun sitä maustaa aidolla riemulla, päästetään sekä muodot että värit valloilleen liian vakavamielisen funktionaalisuuden sijaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä otsa kurtussa. Hakolan filosofiana onkin ollut juuri muotoilun riemun ja värien vapauttaminen.
Tätä alleviivataksemme loimme lapsille Minimööpelit-kilpailun. Kutsuimme yli 60 lasta muovailemaan huonekaluja muotoilijoiden avustuksella, mutta ilman iänikuisia sääntöjä. Asiantuntijaraati valitsi töistä kolme parasta, ja näiden töiden taustalla olevat lapset pääsivät Jurvan tehtaallemme katsomaan, kuinka heidän näkemyksensä muuttui ihka oikeiksi huonekaluiksi puuseppien ja verhoilijoidemme kanssa. Lopputulos oli huikea ja ajoitus täydellinen. Lasten visiot veivät hapen harmaalta. Suupielet kääntyivät ylöspäin. Rajattomat mielet loivat huonekaluja, jotka olisivat herättäneet ihailua Memphisissäkin.
Me Hakolalla olemme valmiina jättämään 60-luvulle kunnioittavat jäähyväiset ja tarjoamaan rohkealle suomalaiselle, hymyn huulille tuovalle muotoilulle yhden ennakkoluulottoman areenan. Ehkäpä myös viemään sitä maailmalle, jahka sen aika on. Itse olen sitoutunut tekemään hartiavoimin töitä sen puolesta, että maamme muotoilu palaa taas ansaitsemaansa arvostukseen. Tähän tarvitsemme avuksi tosin ihan oikeita muotoilijoita, joskin jääköön Minimööpeli-tempaus meille muistutukseksi siitä, mitä voi syntyä, kun säännöt jätetään vähemmälle, ja puhdas mieli pääsee vapaasti valloilleen – muiden mielipiteistä viis.
Eläköön omannäköinen, rohkea, iloinen ja värikäs muotoilu!
HAKOLAN TUOTTEITA:
LUE SEURAAVAKSI:
Laulaja Erika Vikman asuu 100 neliöisessä kaksikerroksisessa paritalossa Länsi-Uudellamaalla koiransa Pepin kanssa. Kaksikon levähdyspaikka hektisen arjen keskellä on olohuoneen Lazy-kulmasohvan sylissä.
Lue lisää
Juontaja ja ruokakirjailija Anni Ihamäki asuu miehensä ja kolmen lapsensa kanssa kaksikerroksissa 60-luvun omakotitalossa Espoossa. Kodin sisustus on rakennettu perheen yhdessäololle ja hyggeilylle. Olohuoneen keskipisteenä komeilee raidallinen Lazy-kulmadivaani, jolla otetaan päikkäreitä ja keräännytään viettämään aikaa koko perheen kanssa.
Lue lisää
Muotoilija ja Studio Plentyn toinen perustaja Anna Pirkola asuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa Oulunkylässä, 70-luvulla valmistuneessa 200 neliöisessä, kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa.
Lue lisää
Pidot on kahden ystävyksen Lillin ja Viivin yritys, joka järjestää kokkauskursseja vanhan lihakaupan tiloissa Helsingin Kampissa. 30-luvulla rakennetun talon kivijalassa sijaitsevan keittiön sisustus on rakentunut kerroksellisesti ajan kanssa tehdyistä löydöistä.
Lue lisää
Ellun Kanat on muutostoimisto, jonka toimistotilat sijaitsevat Kalliossa. Muotoilija ja suunnittelija Hanna Anosen suunnittelemassa sisustuksessa teollisuusmaisen tilan vastapainoksi on tuotu pehmeitä ja leikkisiä elementtejä sekä kirkkaita värejä.
Lue lisää
Stylisti Claudia Cifu asuu tyttärensä Paloman kanssa tunnelmallisessa 75-neliöisessä kolmiossa Helsingin Punavuoressa. Kodin värikäs sisustus koostuu vintage-löydöistä sekä matkoilta tuoduista aarteista ja käsitöistä.
Lue lisää
