Hakola Friends: Anna, Joel ja lapset

HAKOLA FRIENDS

Anna, Joel ja lapset


Kirjailijat Anna ja Joel asuvat lastensa ja koiransa kanssa Helsingin Ullanlinnassa 116-neliöisessä kerrostaloasunnossa, joka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Kodin kutsuva tunnelma syntyy lapsuudenkodin vanhoista esineistä ja vintage-löydöistä, pohjoismaisesta muotoilusta sekä ikkunoista avautuvista vehreistä maisemista. Olohuoneen keskipisteenä toimii Hakolan Lazy-vuodesohva, jolla koko perhe viihtyy yhdessä loikoillen.

Kertoisitteko aluksi omin sanoin itsestänne, keitä olette ja mitä teette?

Anna: Olen copywriter ja lastenkirjailija, ja teen töitä mieheni kanssa perustamassamme Ink Tank Media -markkinointiviestintätoimistossa. Viime vuonna ilmestyi esikoiskirjani Charlotta ja unelmanallen salaisuus, ja sen jatko-osasta puuttuu korkeintaan kaksi lukua. Vietin koko lapsuuteni rintamamiestalossa Kangasalla, ja ehkä siksikin olen ollut aina eniten kotonani vanhoissa asunnoissa. Kangasalan ja Helsingin lisäksi olen asunut vapaaehtoistyöntekijänä Perun Andeilla sekä Lontoossa, missä opiskelin kirjallisuustiedettä ja tapasin mieheni.

Joel: Olen myös kirjailija, ja olen kirjoittanut kaksi Very Finnish Problems -kirjaa sekä novellikokoelman Spellbound. Lisäksi olen 1,3 miljoonan seuraajan Very Finnish Problems -someyhteisön perustaja ja vastikään Valioliigaan nousseen Ipswich Town -jalkapallojoukkueen intohimoinen fani. Ipswich Town on kotoisin Englannin Suffolkista, kuten minäkin. Muutin Suomeen vuonna 2002. Olimme reppureissanneet Annan kanssa vuoden verran ympäri maailmaa, ja halusin jatkaa seikkailua. Meidän oli alun perin tarkoitus jäädä tänne vain kesäksi, mutta toisin kävi.

Mitä Hakolan tuotteita teiltä löytyy ja miksi olette päätyneet juuri niihin?

Anna & Joel: Meillä on Lazy-vuodesohva mustikan sinisellä Musone-kankaalla verhoiltuna. Kävimme koeistumassa sen myymälässä ja totesimme sen aivan supermukavaksi. Valitsimme Musone-sametin kauniin värin ja koiraystävällisyyden takia. Koiramme Albus tykkää hyppiä sohvalle ja me tykkäämme, kun hän käpertyy viereen.

Miten kuvailisitte yleisesti sisustustyyliänne?

Anna: Sisustuksemme on sekoitus vanhoja esineitä lapsuudenkodistani, vintage-löytöjä ja pohjoismaista muotoilua. Esimerkiksi makuuhuoneessa on Anni-mummini nojatuoli, jonka vanhempani verhoiluttivat minulle uudestaan 40-vuotislahjaksi. Sen väri sopii ihanasti värikkääseen kukkatapettiin, joka asunnossa oli valmiina tänne muuttaessamme. Vierastamme ajatusta jatkuvasta sisustuksen päivittämisestä, ja hankimme mieluummin ajattomia ja laadukkaita esineitä, jotka kulkevat mukana kodista toiseen.

Miten kuvailisitte yleisesti sisustustyyliänne?

Anna: Sisustuksemme on sekoitus vanhoja esineitä lapsuudenkodistani, vintage-löytöjä ja pohjoismaista muotoilua. Esimerkiksi makuuhuoneessa on Anni-mummini nojatuoli, jonka vanhempani verhoiluttivat minulle uudestaan 40-vuotislahjaksi. Sen väri sopii ihanasti värikkääseen kukkatapettiin, joka asunnossa oli valmiina tänne muuttaessamme. Vierastamme ajatusta jatkuvasta sisustuksen päivittämisestä, ja hankimme mieluummin ajattomia ja laadukkaita esineitä, jotka kulkevat mukana kodista toiseen.

Kertokaa jostakin esineestä, jolla on teille erityisen paljon tunnearvoa? Minkä nappaisitte ensimmäisenä mukaan tulipalon syttyessä?

Anna & Joel: Eniten tunnearvoa meille on kirjoilla, koska ne ovat osa identiteettiämme ja muistuttavat myös paikoista, joissa olemme ne aikoinaan lukeneet. Olemme molemmat kirjailijoita ja vietimme lapsena paljon aikaa kirjastoissa. Nyt on ihanaa, kun kotona on oma pieni kirjasto. Omien kirjojen lisäksi kirjahyllystämme löytyy aina vaihtuva valikoima Rikhardinkadun kirjaston kirjoja.

Mikä on lempipaikkanne kotona ja miksi?

Anna & Joel: Lempipaikkamme kotona on tuoli keittiön erkkeri-ikkunan edessä. Hankimme tuolin ja sen päällä olevan lampaantaljan alun perin Torista koiran lepopaikaksi, mutta nyt kilpailemme kaikki, kuka ehtii siihen aamulla ensimmäiseksi. Siinä on kiva tehdä töitä tai juoda aamukahvia. Ikkunan edessä kasvaa iso puu, ja tuolissa istuessa voi kuvitella asuvansa vehreässä puistossa. Lopulta koiran intensiivinen tuijotus käy kuitenkin aina ylivoimaiseksi vastustaa, ja tuoli on pakko luovuttaa hänelle. Onneksi meiltä löytyy myös tosi mukava sohva!

Inspiroidu Annan ja Joelin tyylistä