HAKOLA FRIENDS

Hanna

Ruokakirjailija ja -vaikuttaja Hanna Himanka asuu puolisonsa, neljän lapsensa ja koiransa kanssa Espoossa kaksikerroksisessa omakotitalossa, johon kuuluu myös suuri pihapiiri. Ajattoman ja avaran kodin isoista ikkunoista virtaa luonnonvaloa, ja seiniä rikastuttavat värikkäät taideteokset. Kodin ruokailuhuoneen kruunaavat pitkä Woody-pöytä ja Mama-tuolit, joiden ääressä nautitaan pitkistä illallisista niin perheen kuin ystävien kesken.

Vaaleatukkainen nainen istuu hymyillen puisen pöydän reunalla, jalat vaaleanruskealla tuolilla. Hänellä on yllään musta hihaton toppi, siniset farkut ja vaaleat silmälasit. Hänen takanaan on tumman purppuranvärinen seinä, jossa on valkokehyksinen taulu. Seinää vasten on musta senkki, jonka päällä on kultainen kaiutin ja jonka yläpuolella on avohyllykkö puisilla hyllyillä. Hyllyillä on erilaisia lasiastioita ja koriste-esineitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy ruskea koira nuuskimassa lattiaa vaalean puuoven vieressä. Huoneessa on lämmin ja kutsuva tunnelma.

Moikka Hanna! Kiitos kun saimme tulla kylään. Kertoisitko aluksi omin sanoin itsestäsi, kuka olet ja mitä teet?

Työskentelen ruuan ympärillä ja se yhdistää kaikkea mitä teen. Olen kokki, ruokavaikuttaja ja ruokakirjailija. Viime syksynä minulta ilmestyi “Kauhan tasapaino – Ruokamuistelmani”, joka on ensimmäinen tarinallinen ruokakirjani. Viime kesänä aloitin ”Grillataan kuin mimmit” -konseptin, jonka ajatuksena on innostaa myös naisia grillin ääreen, ja tänä kesänä mimmien kesken grillaaminen jatkuu. Viinilehti valitsi konseptin vuoden yhteisöksi. Omien sisältöjen ja kirjojen lisäksi teen paljon töitä myös ruokakaupoissa kehittäen ostokokemusta – missioni on, että kaikki voisivat syödä helpommin ja paremmin.

Ruskea rhodesiankoira makaa vaaleanharmaassa nojatuolissa, jonka istuimella on pehmeä, harmaa karvapeitto. Koira katsoo suoraan kameraan. Tuoli on vaalean puulattian päällä, ja auringonvalo siivilöityy ikkunasta ja vaaleista pystylamellikaihtimista luoden lattialle raitaista varjoa. Nojatuolin takana on iso, kangasverhoiltu kaiutin. Ikkunan edessä valkoisella jalustalla seisoo valkoinen ruukku, jossa kasvaa suurilehtinen peikonlehti. Ikkunasta näkyy vehreä ulkomaisema, jossa on puita ja vihreää nurmikkoa. Huoneessa on valoisa ja rauhallinen tunnelma.

Miten löysitte asunnon alun perin, ja kauanko olette asuneet täällä?

Olemme asuneet täällä nyt nelisen vuotta. Löysimme asunnon silloin kun odotin kuopustamme. Haimme aluksi asuntoja vain Helsingin puolelta, mutta emme löytäneet haluamaamme. Kun lisäsin hakuvaihtoehtoihin myös Espoon, tämä asunto tuli ensimmäisenä vastaan, ja kävimme näytössä. Saman tien kun astuimme portaat yläkertaan, ajattelimme kummatkin, että täällä haluamme elää ja nähdä perheemme kasvavan.

Mietimme asuntoa etsiessä myös, että pieni piha olisi kiva plussa –nyt meillä on sellainen 500 neliötä. Sitä emme tilanneet, mutta se on todella kiva ja tuo omaa rauhaa. Täällä ovat myös kivasti lähellä palvelut ja ulkoilumaastot.

Tässä teksti, johon korjasin pari virhettä: Vaaleassa huoneessa on yhdistetty olohuone- ja ruokailutila. Huoneessa on vaaleanharmaat seinät ja osittain vaalea puulattia, osittain harmaa matto. Ruokailutilassa on vaalea puinen ruokapöytä, jonka päädyssä on harmaa nojatuoli. Pöydällä on sinivalkoinen raidallinen maljakko, jossa on vaaleanpunainen protea-kukka ja pari muuta koristeellista esinettä. Pöydällä on myös muutama kirja ja harmaa muki. Olohuoneen puolella on vaaleanpuinen kaappi rottinkiovilla. Kaapin päällä on harmaa, kivinen jalkalamppu valkoisella lampunvarjostimella, vihreä kasvi vihreässä ruukussa ja muita koriste-esineitä. Kaapin vieressä on mustavalkoraidallinen rahi. Seinällä kaapin yläpuolella on kaksi kehystettyä taulua. Huoneen katossa roikkuu pyöreä, valkoinen paperivalaisin. Peili seinällä heijastaa vihreää kasvia. Huoneessa on rauhallinen ja boheemi tunnelma.

Mitä Hakolan tuotteita teiltä löytyy, ja miten olette päätyneet juuri niihin?

Meillä on pitkä Woody-ruokapöytä, joka on ollut käytössämme jo useita vuosia. Sen ympärillä on monta Mama-tuolia, joita on ostettu hiljalleen aina vuosien saatossa lisää. Nahkaverhoiltu Mama on ehdottomasti paras ruokatuoli, koska sillä jaksaa istua pitkiäkin illallisia.

Työpöytänäni on Mama-sarjan pöytä, ja koen että iso työpöytä on luovuuden kannalta olennainen asia. Lisäksi meiltä löytyy Story-raheja, Edit-hylly ja Bubble-maljakko. Olkkarissa meillä on Day-tuoli, joka on myös koiramme Hectorin suosikki. Meillä on siihen kolmet päälliset, ja tykkäämme pukea sitä eri kausiin.

Lähikuvassa näkyy valkoisen, rosoisen seinän päällä oleva matala hylly tai reunus. Seinällä roikkuu vaaleanpuinen kehys, jonka sisällä on abstrakti akvarellimaalaus. Maalauksessa on oransseja, sinisiä ja punaisia sävyjä, ja se esittää mahdollisesti palmua auringonlaskussa. Hyllyllä on useita koriste-esineitä. Vasemmalla on harmaa, kuvioitu metallipurkki, jonka sisällä on tummat sakset. Purkin vieressä on kaksi valkoista kirjaa, joiden selkämyksissä on vihreää ja punaista tekstiä. Oikealla on pieni, neliönmuotoinen valkoinen tuoksukynttilä, jonka vieressä on kaksi pientä kehystettyä kuvaa tai valokuvaa tummilla aiheilla. Aivan oikeassa reunassa näkyy osittain pieni, ruskea saviesine. Seinän alareunassa näkyy musta aukko, joka saattaa olla osa takkaa tai muuta rakenteellista elementtiä. Valo osuu ylhäältä vasemmalta, luoden pehmeitä varjoja esineiden taakse.

Miten kuvailisit yleisesti sisustustyyliänne?

Sisustuksemme rakentuu käytännönläheisyydestä, ajattomuudesta ja selkeistä muodoista. Mikään sisustuksesta tai huonekaluista ei huuda itseään esille erityisesti, mutta kaikki ovat silti jotenkin tosi ihania juttuja. Hiljainen ajattomuus sekä funktionaalisuus kuvaa tyyliämme hyvin.

Meille on tärkeää, että koti on helposti muunneltavissa, sillä meillä vaihtuu järjestys todella usein.   Tällä hetkellä inspiroidun maanläheisistä sävyistä, mutta pienillä elementeillä kuten maljakoilla ja tyynyillä on ihana tuoda väriä kotiin.

Taide on ollut meille sellainen asia, johon olemme halunneet panostaa. Vaihtelemme taulujen paikkoja usein ja lainaamme niitä muualle, jos kaikki eivät mahdu seinille. Taiteella saa todella helposti muokattua kodin fiilistä. Se on sijoitus, jota ei ikinä kadu jälkikäteen.

Työpöydällä on asetelma, jossa yhdistyvät luonnon elementit ja moderni muotoilu. Vaalean puisen pöydän pinnalla on sinivalkoraidallinen, kurpitsamainen maljakko, jossa on yksi vaaleanpunainen protea-kukka vihreine lehtineen. Maljakon vieressä on harmaa muki. Pöydällä on myös pino kirjoja, joiden päällä on pieni, oranssi ja raidallinen koriste-esine, joka muistuttaa sipulia tai kurpitsaa. Taustalla näkyy osa tietokonenäyttöä ja harmaa työtuoli, jossa on mustavalkoinen seeprakuvioinen tyyny. Suuri ikkuna tuo luonnonvaloa tilaan, ja sen takana näkyy epäselvästi vihreitä puita ja rakennuksia. Työpöydällä on myös vaaleanvihreä hiirimatto ja mahdollisesti muita työvälineitä, jotka jäävät osittain näkyviin. Asetelma on valoisa ja tyylikäs.

Onko sinulla jokin erityinen esine, jolla on paljon tunnearvoa? Minkä asian nappaisit mukaasi tulipalon syttyessä?

Olkkarissa meillä on pieni valkoinen jakkara, jonka sain naapuriltamme tien toiselta puolen. Se on valmistettu lähellä paikkaa, jossa olen syntynyt. Se tuntui kohtalon oikulta, ja tykkään jakkarasta kovasti, vaikka se onkin hieman kulunut ja nähnyt paljon elämää.

Yleisesti ottaen en kuitenkaan luo kovin syviä suhteita tavaroihin, vaan ajattelen että ne ovat lopulta vain tavaroita kuitenkin. Ne muutamat esineet, mitä meillä on, ovat ihania ja tärkeitä, mutta ne riittävät.

Mikä on lempipaikkasi kotona ja miksi?

Työhuoneeni on ehdottomasti yksi suosikeistani. Rakastan tehdä töitä niin, että ikkuna takanani on auki ja edessäni on tyhjä pöytä. Olen viimeiset kolme vuotta tehnyt töitä olemattoman lyhyitä pätkiä, tunti siellä ja toinen täällä. Nyt ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kuopuksemme mentyä päivähoitoon olen saanut tehdä täysiä työpäiviä, ja työhuonetta on osannut arvostaa ihan uudella tavalla. Se on oma paikkani, jonka rauhaan voin aina mennä maadoittumaan ja inspiroitumaan.